Esteetön yhteisöllisyys

18.05.2022
Jäikö joku ulkopuolelle?
Jäikö joku ulkopuolelle?

Esteettömyys liitetään useimmiten fyysisiin ympäristöihin, mutta se voi olla myös sosiaalista ja psyykkistä. Esteettömyydestä puhutaan vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen yhteydessä, mutta esteettömyys ja saavutettavuus helpottaa kaikkien elämää. Sosiaalinen esteettömyys tekee kanssakäymisen toisten kanssa saavutettavaksi, psyykkinen esteettömyys takaa jokaiselle mahdollisuuden ilmaista itseään.

Esteettömän yhteisöllisyyden varmistaminen

Liitin sanan esteettömyys yhteisöllisyyteen pro gradu -työni edetessä. Kyselyn vastauksissa kävi ilmi, että kaikille mahdollinen yhteisöllisyys tarvitsee yhteisöllistämistä, eli ulkopuolista apua, varsinkin alussa ja erityisesti silloin, kun puhutaan arkea rikastuttavasta asumiseen yhteisöllisyydestä. Yhteisöllistyyttä syntyy myös ilman tuuppausta, mutta silloin sille on olemassa valmis laukaisualusta: yhteinen harrastus, oma-aloitteisia ja toimeliaita ihmisiä, rohkeutta ottaa kontaktia ja laittaa asioita alulle. Ulkopuolelle jäävät ne, joilla näitä edellytyksiä ei ole tai jaettu tieto ei saavuta heitä.

Nämä asiat varmistavat esteettömän yhteisöllisyyden

1. Yhteisöllisyyskoordinaattori, joka  auttaa alkuun
Jotta yhteisöllisyys saadaan esteettömästi alulle, yhteisöllisen elämän ja toimintakulttuurin varmistamiseksi tarvitaan alkuun joku asiaa koordinoiva henkilö, joka toimii yhteisöllisyyskoordinaattorina. Hänen tehtävänsä on edellisessä blogissa kuvaamani suhdeverkoston rakentaminen. Yhteisöllisyyskoordinaattori kutsuu koolle, innostaa, tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja antaa toimintavaltuutuksia. Tärkeää on, että hän ei ryhdy "johtajaksi" eikä toiminta jää hänen aktiviisuutensa varaan, vaan hän jakaa toiminnallisen vastuun yhteisön jäsenille. Koordinaattori siirtyy yhteisöllisyyden vahvistuessa tausta-auttajaksi.

2. Yhteisön tai naapuruston toiset huomioiva vuorovaikutuskulttuuri
Yhteisöllisen toimintakulttuurin synnyttäminen ja sen ylläpitäminen on keskeistä yhteisöllisyydessä. Kun suhdeverkosto on olemassa, ihmisten keskinäinen vuorovaikutus helpottuu ja lisääntyy. Ihmiset tervehtivät toisiaan, syntyy arkisia kohtaamisia ja arjessa auttamista. Jotta yhteisöllinen toimintakulttuuri elää ja pysyy, uusien jäsenten perehdyttäminen ja liittäminen yhteisön suhdeverkostoon on oleellisen tärkeää.

3. Yhteisön jäsenillä on osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja
Yhteisö pysyy virkeänä, jos sen jäsenille taataan vaikuttamisen ja osallistumisen paikkoja. Ihmisillä on mahdollisuus ideoida toimintaa ja osallistua vastuutehtäviin ja toimintaan haluamallaan panoksella. Yhteisö pysyy elävänä, jos se kykenee uusiutumaan, vastaanottamaan ideoita ja jakamaan vastuutehtäviä. Jos vastuutehtävät ja toiminnan pyörittäminen jää pienen ydinjoukon käsiin, toiminta loppuu juuri sillä hetkellä, kun nämä ihmiset väsyvät tai poistuvat vastuutehtävistä.

4. Monipuolinen yhteinen tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä
Yhteinen tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä. Mitä enemmän yhteisössä on sellaista toimintaa, joka yhdistää ihmisiä ja vahvistaa osallistujan toimijuutta, osallisuutta ja hyväksytyksi tulemista, sitä paremmin yhteisö ja sen jäsenet voivat.

Yhteisöjä voi siis auttaa esteettömään yhteisölliseen elämään pienillä taustatuuppauksilla, jotka varmistavat, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan ja vaikuttaa yhteisössä.

Linkkejä:
www.vates.fi/tietopaketit/tyoelaman-saavutettavuus/sosiaalinen-ja-psyykkinen-esteettomyys.html
www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/mukana-2/esteettomyys--sosiaalinen-esteettomyys/